Työelämässä väsyminen ei aina johdu kiireestä. Uupumuksen taustalla voi olla myös merkityksen puute, alikuormitus ja passiivinen turhautuminen. Tunnistamme työuupumuksen, mutta – tylsistymisen aiheuttama uupuminen – jää usein näkymättömäksi. Tietoinen itsensä johtaminen on keskeinen taito, joka auttaa tasapainottamaan tekemistä ja vahvistamaan työn mielekkyyttä.
🔥 Burnout – kun ei enää jaksa
Burnout eli työuupumus on seurausta pitkäaikaisesta, hallitsemattomasta kuormituksesta. Se kehittyy vähitellen ja näkyy mm. seuraavina oireina:
- jatkuva väsymys
- kyynisyys ja merkityksettömyyden tunne
- heikentynyt ammatillinen itsetunto
- keskittymisvaikeudet ja muistiongelmat
Maailman terveysjärjestö WHO tunnisti burnoutin virallisesti vuonna 2019 työperäiseksi ilmiöksi (ICD-11). Vaikka se ei ole lääketieteellinen sairaus, se altistaa vakaville mielenterveys- ja fyysisille häiriöille.
Työterveyslaitoksen (2023) mukaan joka neljäs suomalainen kokee työuupumuksen uhkaa.
❄️ Boreout – kun mikään ei tunnu miltään
Boreout on alikuormituksesta johtuva uupumuksen muoto, jossa tekemisen puute ja mielekkyyden katoaminen vievät energiaa.
Oireet muistuttavat burnoutia:
- väsymys ja turhautuminen
- unettomuus
- vatsavaivat, päänsäryt ja tinnitukset
- masennuksen kaltaiset tuntemukset
Boreoutin käsite esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2007 (Werder & Rothlin, Diagnose Boreout), ja siitä puhutaan yhä liian vähän – usein häpeän tai epävarmuuden vuoksi.
🔍 Yhteinen nimittäjä: merkityksen katoaminen
Burnoutin ja boreoutin taustalla on usein sama ilmiö: yhteyden menetys työn merkityksellisyyteen.
Jos teemme liikaa, kadotamme palautumisen ja fokuksen.
Jos tekeminen ei resonoi, kadotamme yhteyden arvoihimme ja ammatilliseen identiteettiin.
Kummassakin tilanteessa uupumus on mahdollinen seuraus – vaikka lähtökohdat ovat vastakkaiset.
🔑 Ratkaisuna tietoinen itsensä johtaminen
Itsensä johtaminen ei ole vain ajanhallintaa – se on metataito, joka vaikuttaa siihen, miten tunnistamme tarpeemme, rajamme ja voimavaramme.
Tietoinen itsensä johtaminen tarkoittaa:
- pysähtymistä ja reflektointia
- omien tunteiden, tarpeiden ja tavoitteiden kuuntelemista
- kykyä valita mielekkyyttä tukevia tekoja – myös pienessä mittakaavassa
🧭 3 tapaa kehittää tietoista itsensä johtamista
1. Tunnista hetket, joissa kadotat merkityksen
Pidä kirjaa tilanteista, joissa huomaat väsymystä tai turhautumista. Mitä niissä toistuu?
2. Rajaa – mutta tietoisesti
Valitse 1–2 asiaa, joita viet tietoisesti eteenpäin. Vältä kaikkialle repeämistä. Pienikin fokus lisää hallinnan ja merkityksen tunnetta.
3. Lisää ravitsevaa tekemistä arkeen
Tuo viikkoosi pieniä annoksia palauttavia asioita: luonto, liike, oppiminen, läsnäolo. Merkitys ei aina löydy tehtävälistalta – se syntyy kokemuksesta.
🌱 Lopuksi: merkityksellinen työelämä syntyy sisältäpäin
Uupumuksen ehkäisyssä ei riitä, että vähennämme kuormaa tai lisäämme taukoja. Tarvitsemme yhteyttä siihen, miksi teemme mitä teemme.
Tietoinen itsensä johtaminen on yksi tehokkaimmista keinoista lisätä työhyvinvointia – ei suorituskyky edellä, vaan ihminen edellä.
💬 Kiinnostaisiko sinua kehittää tietoista itsensä johtamista yksilönä tai työyhteisössä?
mailto:info@tietoinentoimija.fi Ota yhteyttä ja rakennetaan yhdessä inhimillisesti kestävää työelämää.
Lähteet –>
WHO (2019). Burn-out an ”occupational phenomenon” ”https://www.who.int/mental_health/evidence/burn-out/en/”
Työterveyslaitos (2023). Työuupumusta kokevat jo joka neljäs suomalainen”https://www.ttl.fi”
Werder, P. & Rothlin, P. (2007). Diagnose Boreout
Stock, R. (2015). Boreout – underestimated risk to mental health? Psychology Today
