Mitä saat tästä artikkelista?
Työelämässä väsyminen ei aina johdu liiasta kuormasta. Joskus uupumus syntyy myös siitä, että työ ei kuormita “oikealla tavalla” – tehtävät ovat liian kapeita, merkitys katoaa ja arki alkaa tuntua tyhjältä.
Tässä artikkelissa saat selkeän erottelun burnoutin ja boreoutin välille – ja ennen kaikkea käytännölliset keinot, joilla tietoinen itsensä johtaminen suojaa uupumiselta.
-
Miten tunnistat burnoutin ja boreoutin (ja miksi ne voivat tuntua samalta)
-
Mikä on niiden yhteinen nimittäjä: merkityksen ja hallinnan katoaminen
-
3 konkreettista tapaa vahvistaa tietoista itsensä johtamista jo tällä viikolla
Burnout – kun kuorma kasvaa liian suureksi
Burnout (työuupumus) liittyy tilanteeseen, jossa työperäinen kuormitus pitkittyy eikä sitä saada hallintaan. WHO kuvaa burnoutin työperäiseksi ilmiöksi (ei lääketieteelliseksi sairaudeksi) ja liittää siihen kolme ydindimensiota: uupumus, etääntyminen/kyynistyminen ja heikentynyt ammatillinen pystyvyys. (Maailman terveysjärjestö+1)
Tyypillisiä merkkejä voivat olla:
-
jatkuva väsymys ja palautumisen vaikeus
-
kyynisyys, ärtyisyys tai “en välitä enää” -fiilis
-
heikentynyt keskittyminen ja muistiongelmat
-
tunne siitä, että oma työ ei enää onnistu samalla tavalla kuin ennen
Suomessa työuupumuksen riski on pysynyt korkealla. Työterveyslaitoksen seurantatiedotteessa (kesän 2024 aineisto) todetaan, että edelleen noin joka neljännellä on kohonnut riski työuupumukseen tai todennäköinen työuupumus – ja todennäköisesti työuupuneiden osuus on kasvanut
Boreout – kun alikuormitus kuluttaa
Boreout kuvaa tilannetta, jossa työ on pitkäkestoisesti liian helppoa, yksitoikkoista tai merkityksetöntä – ja se alkaa syödä energiaa. Termi nousi tunnetuksi 2000-luvulla, mutta ilmiö itsessään on vanha: ihminen väsyy myös tyhjiöön, ei vain kiireeseen.
Boreoutissa kuormitus ei tule “liiasta tekemisestä”, vaan usein:
-
liian vähäisestä haasteesta
-
liian kapeasta roolista
-
vaikutusmahdollisuuksien puutteesta
-
kokemuksesta, että oma osaaminen jää käyttämättä
Oireet voivat muistuttaa burnoutia:
-
väsymys, vetämättömyys, univaikeudet
-
turhautuminen ja “tämä ei vie mihinkään” -kokemus
-
somaattiset tuntemukset (päänsärky, vatsaoireet tms.)
-
masennuksen kaltaiset tunteet (ilottomuus, apaattisuus)
Tutkimusnäyttö tukee sitä, että työssä koettu kyllästyminen voi ennakoida heikompaa mielenterveyttä ajan yli (esim. lisääntynyttä ahdistus- ja masennusoireilua sekä heikentynyttä hyvinvointia).
Burnout vs. boreout – mitä eroa, mitä samaa?
Ero on lähtökohdassa.
-
Burnout: liikaa vaatimuksia suhteessa voimavaroihin
-
Boreout: liian vähän merkityksellistä haastetta, kasvua tai vaikutusmahdollisuuksia
Sama ydin: ihminen menettää yhteyttä joko palautumiseen (burnout) tai merkitykseen ja toimijuuteen (boreout). Molemmissa voi lopulta käydä niin, että “minä en ohjaa arkea – arki ohjaa minua”.
| Kysymys | Burnout-tyyppinen kuorma | Boreout-tyyppinen kuorma |
|---|---|---|
| Miltä työ tuntuu? | Liikaa, jatkuva paine | Tyhjältä, yhdentekevältä |
| Mihin energia katoaa? | Selviytymiseen | Turhautumiseen ja passiivisuuteen |
| Tyypillinen ajatus | “En ehdi.” | “Miksi edes teen tätä?” |
Ratkaisuna tietoinen itsensä johtaminen
Itsensä johtaminen ei ole vain ajanhallintaa. Se on kykyä huomata, mitä sinussa tapahtuu – ja tehdä sen pohjalta pieniä, viisaita valintoja.
Tietoinen itsensä johtaminen tarkoittaa käytännössä:
-
pysähtymistä ja reflektointia (ennen kuin “palaa automaattiohjaukselle”)
-
omien tunteiden, tarpeiden ja rajojen tunnistamista
-
tekoja, jotka tukevat mielekkyyttä ja palautumista – pienessäkin mittakaavassa
Seuraavat kolme keinoa ovat tarkoituksella arkisia. Ei täydellistä elämänremonttia – vaan suuntaa muuttavia mikroliikkeitä.
3 tapaa kehittää tietoista itsensä johtamista
1) Tunnista “merkityksen katoamisen” hetket (5 min/päivä)
Pidä viikon ajan mini-kirjaa (puhelimen muistiinpanot riittävät):
-
Missä kohtaa päivää energia tipahtaa?
-
Missä kohtaa alan kyynistyä / vetäytyä / vältellä?
-
Mikä tilanne toistuu?
Tavoite ei ole analysoida itseä puhki, vaan nähdä kaava: mikä vie yhteyden merkitykseen tai hallintaan.
2) Rajaa – mutta yhdellä päätöksellä (10 min/viikko)
Valitse yksi raja, joka palauttaa toimijuutta:
-
“En tee tätä tänään.”
-
“Tämä riittää tältä päivältä.”
-
“Tämä tarvitsee selkeytyksen ennen kuin jatkan.”
Burnoutissa raja suojaa kuormalta. Boreoutissa raja voi olla myös raja passiivisuudelle: “En enää anna viikkojen valua samaan sumuun, vaan pyydän työnkuvan tarkennusta / uutta vastuuta / oppimista.”
3) Lisää ravitsevaa tekemistä (15 min x 3 / viikko)
Tee “ravitsevan tekemisen lista” (3–7 asiaa). Ei isoja juttuja – vaan sellaisia, jotka oikeasti palauttavat tai tuovat merkitystä:
-
luonto / kävely
-
liike
-
oppiminen (yksi artikkeli, yksi idea)
-
kohtaaminen (yksi hyvä keskustelu)
-
keskittynyt tekeminen ilman hälyä (25 min)
Tutkimuspuolelta: työssä koettu kyllästyminen kytkeytyy usein juuri siihen, että tehtävä koetaan merkityksettömäksi tai liian vähän haastavaksi – jolloin “ravitseva tekeminen” toimii vastalääkkeenä myös psykologisella tasolla.
Entä jos olet esihenkilö tai HR? (2 minuuttia, iso vaikutus)
Burnout ja boreout eivät ole vain yksilön “ominaisuuksia”, vaan ne syntyvät työn ja ihmisen suhteessa.
Kaksi käytännön kysymystä, jotka kannattaa ottaa keskusteluun:
-
Mikä kuormittaa sinua eniten juuri nyt – ja mikä osa kuormasta on turhaa?
-
Mikä osaamisestasi jää tällä hetkellä käyttämättä?
Näillä pääset nopeasti kiinni siihen, onko kyse “liiasta” vai “liian vähästä” – ja mitä voidaan muuttaa työn rakenteessa.
UKK – burnout ja boreout
Mistä tiedän, onko kyse burnoutista vai boreoutista?
Kysy: “Onko ongelma liiallinen kuorma vai merkityksellisen haasteen puute?” Oireet voivat olla samoja, mutta juurisyy usein eri.
Voiko boreout näyttää ulospäin “hyvältä”?
Voi. Ihminen voi suoriutua – ja silti kokea sisäisesti tyhjyyttä, turhautumista ja vetäytymistä.
Onko burnout WHO:n mukaan sairaus?
WHO luokittelee burnoutin ICD-11:ssä työperäiseksi ilmiöksi (occupational phenomenon), ei lääketieteelliseksi sairaudeksi.
Lopuksi: merkityksellinen työelämä syntyy sisältäpäin – ja rakenteista
Lopuksi: merkityksellinen työelämä syntyy sisältäpäin – ja rakenteista
Uupumuksen ehkäisyssä ei aina riitä, että vähennämme kuormaa tai lisäämme taukoja. Tarvitsemme myös yhteyttä siihen, miksi teemme mitä teemme – ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhön.
Tietoinen itsensä johtaminen on tehokas tapa vahvistaa hyvinvointia: ei suorituskyky edellä, vaan ihminen ja toimijuus edellä.
Haluatko vahvistaa tietoista itsensä johtamista yksilönä tai työyhteisössä?
👉 Testi: 12 tarkistuspistettä itsensä ja arjen parempaan johtamiseen
Lähteet
-
WHO: Burn-out an occupational phenomenon (ICD-11) Maailman terveysjärjestö+1
-
Työterveyslaitos: Todennäköinen työuupumus on lisääntynyt (2.10.2024) Työterveyslaitos
-
Li, J. ym. (2024): Job boredom ja mielenterveyden indikaattorit (longitudinaalinen asetelma) PMC
-
Kawada, M. ym. (2023): Boredom vs engagement at work (kolmen aallon pitkittäistutkimus) PMC
-
Harju, L.K. ym. (2023): Boredom & exhaustion -profiilit työssä (Sciencedirect) ScienceDirect