Mitä hyötyä on kiivetä tikkaat ylös, jos perillä huomaa, että seinä on väärä!
Heti ylioppilaaksi päästyään Anna pääsi opiskelemaan kauppatietietä. Pari vuotta opiskeltuaan Suomessa hän lähti vaihto-opiskelijaksi Keski-Eurooppaan. Opiskelu eteni maisteriopintoihin yliopistossa. Jossain vaiheessa opinnot alkoivat tuntua pakkotahtiselta puurtamiselta.
Opiskelun sisältö ei oikein vastannut enää omaa intohimoa, mutta entisenä kilpaurheilijana Anna ei antanut periksi. Elämä täyttyi opiskelusta ja työstä, eikä aikaa jäänyt lomailuun. Tenttejä, esseitä, projekteja. Työtä ja opiskelua. Hyviä harjoittelupaikkoja omalta alalta. Harrastuksille ei jäänyt juurikaan aikaa.
Viime kesänä juuri valmistumisen kynnyksellä seinä tuntui nousevan vastaan. Elämän merkityksellisyys alkoi olla hukassa. Vuosia kestänyt opiskelu alkoi tökkiä ja jatkuva suorittaminen vaatia veronsa. Väsymys tuntui fyysisinä oireina: kuumetta, huimausta, päänsärkyä ja ahdistusta. Ajatus kauppatieteistä oksetti.
Oli aika pysähtyä.
Anna kertoo
”Työ oli merkityksetöntä ja opiskelu joustamatonta. Muiden painostus ja vapauden puute lisäsivät taakkaa. Tekeminen, joka ei vastannut omaa kutsumustani, vaikka siinä menestyinkin alkoi tuntua mahdottomalta.”
”Liian pitkään kuuntelin vain rationaalista järkeä ja ulkopuolelta tulevia mielipiteitä ja sivuutin kaikki ne signaalit, jotka kertoivat, että tie on väärä. Pelkäsin, että epäonnistuminen kaataa koko maailman ja yritin puskea väkisin eteenpäin.”
”Aloin todella uupua. Viime kesänä tuntui, että seinä tulee vastaan. Olin aloittanut gradun tekemisen aiheesta, joka ei kiinnostanut minua vähääkään. Yliopiston käytännön mukaan tutkimusaihe piti valita ennakkoon laaditulta listalta ja kvantitatiivinen tutkimusmetodi oli pakollinen. Professori muotoili lopullisen aiheen, oma vaikutusmahdollisuus oli tosi pieni.”
”Istuin päivä toisensa jälkeen koneen ääressä ja yritin pakottaa itseni kirjoittamaan. Istuin työhuoneella usein myöhään yöhön. Päänsärky ja niskakipu yltyivät vaikka yritin pitää taukoja. Lopulta työ alkoi ahdistaa niin paljon, että se kävi mahdottomaksi. Oli pakko lopettaa.”
Apua joogasta ja meditaatiosta
”Aloitin joogan puoli vuotta sitten. Olin kokeillut joogaa jo vuosia aikaisemmin, mutta koin sen silloin tylsänä ja liian hitaana, koska olin tottunut nopeatahtiseen urheiluun. Stressin keskellä jooga osoittautui kuitenkin loistavaksi palautumiskeinoksi ja ymmärsin pikkuhiljaa sen henkisen merkityksen.”
”Joogaan mieluiten kotona omassa rauhassa. You Tube kanava Yoga with Adriane on suosikkini. Adrianella on joogavideoita kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, ja joogaan niiden parissa yleensä päivittäin.”
”Joogan kautta olen myös aloittanut meditaation. Sitäkin olin kokeillut jo aikaisemmin, mutta en pystynyt kunnolla keskittymään, koska aloillaan istuminen oli vaikeaa ja ajatukset harhailivat. Joogassa keskittyminen on ollut alusta asti helpompaa, koska siinä liikutaan. Tätä kautta opin pikkuhiljaa myös meditoimaan.”
Selviytymistä
”Todettuani, etteivät kauppatieteet ole minua varten, päätin lähteä kokeilemaan kääntäjän työtä. Tarvitsin irtioton entisestä elämästäni ja tartuin tilaisuuteen, kun sellainen avautui kansainvälisessä virastossa toisessa maassa.”
”Totesin kuitenkin nopeasti, ettei tämäkään työ ole se oikea.”
”Olen kuitenkin oppinut tärkeitä asioita. Elämässäni tärkeää on oman tieni seuraaminen, ja vapaus. Vain vapaana voin löytää inspiraatiota ja hyödyntää täyttä potentiaaliani elämän eri osa-alueilla. Lisäksi keskinäisen ymmärryksen ja arvostuksen kehittäminen ja vaaliminen läheisissä ihmissuhteissa on minulle tärkeää.”
”Työn joustavuus ja merkityksellisyys ovat minulle hyvin tärkeitä asioita hyvinvoinnin ja motivaation kannalta. Monet työnantajat ovatkin jo ymmärtäneet näiden tärkeyden, mutta esimerkiksi nykyisellä työpaikallani on paljon tehtävää työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työajat ovat pitkiä ja joustamattomia. Liukuvaa työaikaa ei ole ja etätyö on mahdollista vain poikkeustapauksissa.”
Annan työpaikalla työntekijät joutuvat byrokratian takia tekemään paljon työtä, joka ei oikeastaan hyödytä ketään, vaan se täytyy suorittaa ainoastaan määräysten täyttämiseksi. Hyvä palkka ja asema motivoivat monia Annan kollegoita, mutta yhdeksästä kuuteen työpäivät turhalta tuntuvissa tehtävissä aiheuttivat Annalle turhautumista.
”Ensimmäisiä askelia kohti ihmisten hyvinvoinnin lisäämistä on kuitenkin jo otettu nykyiselläkin työpaikallani. Työntekijöillä on mahdollisuus osallistua lounastauolla urheilu- ja wellness-kursseille. Itse käyn viikoittain työpaikan joogatunnilla, mikä on hyvä tapa palautua ja saada uutta energiaa päivään. Uskon, että joustamattomimmatkin byrokratiat muuttuvat vähitellen, kun ihmisten hyvinvoinnin tärkeys tulee yhä näkyvämmäksi.”
Uusi suunta
”Olen miettinyt vaihtoehtoja ja tuntuu siltä, että säännöllinen palkkatyö ei tarjoa minulle tarpeeksi vapautta ja että haluan toimia tulevaisuudessa freelancerina tai yrittäjänä. Haluan myös tehdä työtä, jolla on syvällisempi merkitys. En tiedä vielä tarkkaan, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, mutta olen kiinnostunut esimerkiksi elämäntaidon valmentajana toimimisesta.”
”Minulle on tullut tärkeäksi omaan intuitioon luottaminen ja hyvinvoinnin asettaminen etusijalle sen sijaan, että toimisi ympäristön painostuksen alaisena. Kun tekee niitä asioita, jotka ovat oikeita itselle, voi hyvin ja pystyy antamaan enemmän myös muille.”
Haluaisin elää onnellista elämää, joka antaa täyttymyksen tunteen. Tämä tarkoittaa oikeiden asioiden tekemistä oikeassa ympäristössä ja sisäisen rauhan löytämistä. Haluan auttaa ihmisiä sisäisessä kehityksessä ja edistää muutosta kohti parempaa tulevaisuutta.”
************************
Uupumus koettelee yhä useampia
Työuupumus kehittyy yleensä pitkän ajan kuluessa, kun vaatimukset ja voimavarat ovat ristiriidassa keskenään.
Työterveyslaitoksen tutkija Jari Hakasen mukaan uupumuksen tunnusmerkkejä ovat krooninen väsymys, henkinen vetäytyminen työstä, tiedollisen toiminnan heikentyminen ja tunnehallinnan heikentyminen.
Suomessa ollaan työuupumisen tunnistamisessa Keski-Eurooppaa edellä. Vielä ei ole kyetty kliinisesti määrittelemään työuupumuksen raja-arvoja, jotka auttaisivat tunnistamaan uupumisen merkkejä. Tutkimushanke uupumisen tunnistamiseen on kuitenkin tekeillä. Hanketta koordinoi Työterveyslaitos ja pitkittäisseurantatutkimuksessa on mukana monipuolisesti eri toimialoja ja ammattiryhmiä. Tavoitteena on tuottaa liikennevalomalli, jonka turvin uupumuksen hälytysmerkit ja jo pitkälle edennyt työuupumus on mahdollista tunnistaa. Hanketta rahoittavat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.