Search

Onnistumisilla voi ylittää vuoria

Ratsastuksenopettajan työ on monimuotoista ja tilanneherkkää. Samalla tunnilla on usein sekä lapsia että aikuisia. Eri-ikäisten opettaminen on jo yksi taito, joka vaatii opettajalta muuntautumiskykyä ja tilannetajua. Entä, jos työhösi lisättäisiin oppilaiden lisäksi hevoset. Antaisit tunnilla yleisohjeita ryhmälle ja henkilökohtaisia neuvoja ratsastajille. Opetustilanteen lisäksi huomioisit herkällä silmällä ympäristöä, ryhmää ja siellä jokaista ratsastajaa ja hevosta yksilöinä.

Haastattelin ratsastuksenopettaja Kirsi Asikaista ja ajatuksena oli avata hänen supertaitojaan opettamisessa. Kirsi toimii ratsastuksenopettajana Peikin Ratsastuskoulussa Espoossa https://www.peikinratsastuskoulu.fi

Kirsillä on jo yli kolmenkymmenen vuoden kokemus ratsastuksen-opettajana ja yksi toive kiteytyy ajatukseen: ”Haluan opettaa oppilailleni taidon lukea hevosia!”      

Taito lukea hevosta ja ratsastajaa

Kirsin yksi supertaito on taito lukea hevosta ja ratsastajaa. Miten tämän taidon voisi opettaa muille? Aloitetaan hevosesta. Hevosten kanssa toimiessa on hevonen aina huomioitava yksilönä. ”Ratsastaessa tulisi oppia  havainnoimaan hevosen eleistä sen fiilis. Hevonen antaa aina suoraa palautetta. Esimerkiksi, jos ratsastaja on apujensa kanssa liian vahva tai ei pysty rentoutumaan, hevonen muuttuu ärtyneeksi ja pyrkii pois tilanteesta”, Kirsi sanoo.

Ratsastajan herkkyys tunnistaa hevosen signaalit helpottaa opetustyötä

”Herkkä ratsastaja pystyy reagoimaan merkkeihin aikaisemmassa vaiheessa ja pystyy näin toimimaan pienemmin ja huomaamattomammin avuin.” Tämän taidon merkitys on suuri, sillä se vaikuttaa positiivisesti myös hevosen hyvinvointiin.  

Kirsi lukee työssään koko ajan hevosta ja ratsastajaa ja hän osaa ennakoida hevosten eleistä, mitä seuraavaksi voi tapahtua. ”Jos näen, että hevonen innostuu jostakin harjoitteesta, esimerkiksi laukannostosta niin, että pian ratsastaja ei hallitse tilannetta, vaihdan harjoitusta rauhallisempaan ja ohjeistan ratsastajaa, jotta tilanne pysyy niin ratsastajan kuin ryhmän osalta hallinnassa. Kyse on aina sekä ratsastajan että hevosen turvallisuudesta. Siksi tämä hevosen lukutaito, herkkyys reagoida eläimen muutoksiin, on taitona tarpeellinen.”

Kaunista yhteistyötä rennolla hevosella. Anna Savilampi ja Czaplinek Takkulassa
Yhteistyö ja innostu, täysillä! Salla Vänttilä ja Wybo Kemiön nurmikentällä

Tunnen onnistuneeni, kun ratsastaja onnistuu

Kirsi suunnittelee viikon opetusrungon etukäteen ja yleensä hän pitää samat harjoitteet koko viikon ajan. ”Käytän opetuksessani joustavasti erilaisia metodeja ja muunnan harjoitusta ratsastajien taitotason mukaan. ”

Kirsistä on hienoa huomata, kuinka ratsastaja kehittyy, kun hän saa erilaisia oppimiskokemuksia eri hevosilta. ”Nuoremman ja kokemattoman hevosen kanssa, ratsastaja voi olla tyytyväinen pieniin asioihin, jos esimerkiksi onnistuu ratsastamaan innokkaan hevosen lopputunnista rennoksi ja maltilliseksi. Kokeneemman hevosen kanssa saman harjoituksen läpivienti voi tuntua helpommalta.”

Valitsemalla eri hevosia oppilailleen Kirsi vaikuttaa niin onnistumisen kokemuksiin kuin myös oppimiseen. Kirsi toteaa: ”Jokainen ratsastaja tarvitsee helppoja onnistumisia itselleen sopivalla hevosella ja siksi silloin tällöin oppilaan täytyy päästä ratsastamaan omalla lempparillaan, jotta jokainen saa tunnilla onnistumisen tunteita.”

Hevonen ei ole kone

Ratsastuskoulun hevoset ovat eri-ikäisiä ja luonnollisesti myös koulutustasoltaan erilaisia. Nuori hevonen tarvitsee harjoituksen läpivientiin selkeämmät avut, kuin jo ikävuosissa kokeneempi. ”Samoin kuin ihmiset, myös hevoset tarvitsevat onnistuneita toistoja oppiakseen. Nuori hevonen tarvitsee kokemusta lisää, eikä näin ollen ole kokemattoman ratsastajan ratsu.” Olisi hyvä muistaa, että hevonen on yksilö, eläin, joka reagoi ympäristöön ja ratsastajaan omalla persoonallisella tavallaan ja aina tilanteen mukaan. ”Hevosten luonne vaihtelee: on hitaampia, rauhallisempia hevosia ja herkempiä, nopeampia hevosia. Toiset tarvitsevat ratsastajaltaan päättäväisyyttä ja toiset taas rauhallisuutta ja hyvää tasapainoa. Tämä on hyvä asia pitää mielessä ratsastaessa.”

”Toivoisin, että toimiessaan hevosten kanssa ratsastaja pystyisi aina huomioimaan hevosen positiivisella tavalla, silloinkin kun hevonen ei toimi oikein tai sellaisella tavalla, kun ratsastaja haluaa. ”

Yhdessä onnistuttiin!
Sanna Aspholm ja Cassino Kuopiossa
Voittajan on helppo hymyillä!
Kirsi Asikainen, Czaplinek ja Anna Savilampi Lappeenrannassa

Joskus on hyvä ylittää itsensä  

Ratsastajan on hyvä hyväksyä myös valinta ”itselleen ei niin mieluisalla hevosella”. ”Sopivissa ajankohdissa valitsen ratsastajalle hevosen, jolla hän joutuu ylittämään itsensä. Yleensä nämä hevoset ovat sellaisia, jotka syystä tai toisesta herättävät ratsastajassa liian suurta kunnioitusta. Ratsastaja jännittää tai jopa pelkää. Nämä tilanteet ovat minulle opettajana todella vaikeita, tällöin tehtävien suunnittelulla on todella suuri merkitys onnistumiseen. Mikään ei kuitenkaan voita sitä tunnetta, kun tällaisesta tilanteesta ratsastaja selviytyy ”voittajana”.

Onnistumiset tuovat työhöni merkityksen

”Itse tunnen onnistuneeni, kun ratsastaja onnistuu ja lähtee tunnin jälkeen kotiin hymy kasvoillaan.”

Kirsin työssä juuri nämä onnistumiset tunteet ovat niitä asioita, jotka luovat innostuksen ja merkityksen opettamiseen.

Tässä Kirsin lista asioista, joista hän nauttii työssään:

  • Se, että ratsastaja lähtee ratsastustunniltaan onnellisena, pää tyhjänä oman työnsä paineista.
  • Se, että oppilas onnistuu, saa elämyksiä ja ahaa-kokemuksia.
  • Se, että oppilas onnistuu kilpailuissa.
  • Se, että hevoset rouskuttavat iltaheiniään tyytyväisinä, kun suljen tallin.
  • Se, että minä olen ollut osa sitä onnistumista. Olen mahdollistanut sen ja voin lähteä tästä kotiin tyytyväisenä.
  • Taustalla se, että olen onnistunut työssäni. Voin sanoa, että olen hyvä työssäni.

Mistä syntyy arjen tasapaino?

Ratsastuksenopettajan työhön kuuluu paljon vastuuta: vastuu oppilaista, hevosista ja turvallisuudesta ylipäätään. Haastavaa on se, että työajat ovat epänormaaleja. Kirsi on töissä silloin, kun muut ovat vapaalla.

Kirsi tasapainottaa arkea työn ja vapaa-ajan osalta hienosti ja on löytänyt itselleen mieluisan harrastuksen.

”Tanssi täyttää tehokkaasti vapaa-aikani ja tuo vastapainoa fyysisesti rankkaan työhöni. Tanssi tyhjentää pään ja antaa paljon lisää energiaa. Tämä harrastus on tuonut minulle myös paljon läheisiä ystäviä. Elämäni olisi tosi köyhää ilman tanssia.”

Jaan tämän mietteen Kirsin kanssa: ”Onnistumiset ja hyvä fiilis ovat niitä asioita, joilla voi ylittää vuoria.”

Yhdessä onnistuttiin! Peikin Ratsastuskoulun joukkuetta mestaruuskilpailuissa Tampereella

Jaa tämä postaus