web analytics

Miltä tuntuisi matkustaa autossa, jossa kuskin paikalla ei näy ketään?

Ilahduttaisiko sinua, jos sairaalaan joutuessasi ruuan tarjoilisi hoitajan sijaan robotti?

Tällä vuosikymmenellä työelämän murros tulee olemaan ennenäkemättömän suurta. Näin ennustaa Valtioneuvoston kanslian teettämä tutkimus työn murroksesta. Samaa sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini.

Ammatteja syntyy ja katoaa

Teknologia kehittyy vauhdilla. Suorittavaan työhön tarvitaan yhä vähemmän ihmistyövoimaa. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Älykäs kone korvaa ihmistyötä yhä useammissa toiminnoissa. Koneilla on lisääntynyt kyky oppia ja optimoida toimintaansa. Oppiva tekoäly ei väsy eikä sairastu vaan parantaa jatkuvasti toimintaansa. 

Tekoäly ei kuitenkaan kykene aistimaan eikä tuntemaan eikä se omaa luovaa älykkyyttä eikä henkistä viisautta.  Työelämässä ihmisen ylivoima tulee esiin vaativissa luovuutta, kohtaamista ja empatiaa vaativissa tehtävissä. 

Ihmisen varhaishistoriassa tulen keksiminen oli mullistava saavutus. Sanonta tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä kuvaisi hyvin myös ihmisen ja tekoälyn suhdetta. Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä. 

Pelko työpaikkojen menetyksestä perustuu ajatukseen siitä, mihin esim. tekoäly pystyy jo nykyisin ja lähitulevaisuudessa. On arvioitu, että koneet kääntävät vieraita kieliä vuoteen 2024 mennessä, kirjoittavat parempia lukioesseitä  vuoteen 2026 mennessä ja ajavat kuorma-autoja paremmin kuin ihmiset vuoteen 2027 mennessä. Kirurgisia leikkauksia niiden arvellaan tekevän ihmistä paremmin vuoteen 2053 mennessä. (Kuntatyönantajien edustaja Niilo Hakosen esitys, Työelämän tutkimuspäivillä tammikuussa 2018).

Työtehtävät, työn sisällöt ja työn tekemisen tavat ovat muuttuneet paljon viime vuosikymmenten aikana. Ammatteja sen sijaan ei ole kadonnut kovinkaan paljon. Muutos tulee jatkumaan ja kiihtymään. Jatkuva muutos tuo mukanaan epävarmuutta ja ahdistusta. Työelämässä epävarmuus lisää keskinäistä kilpailua ja työpahoinvointia.

Ottavatko koneet vallan?

Uuden teknologian käyttöönottoa sääntelevät ja hidastavat eettiset säädökset. Rajoitteita luovat myös sosiaaliset,  kulttuuriset ja institutionaaliset käytännöt. Näihin me kaikki voimme vaikuttaa! 

Tutkimusprofessori Alasoini puhui Työterveyslaitoksen vuoden 2019  tutkimuspäivillä digitalisaation etiikasta. Se oli mielenkiintoista kuultavaa. 

Pelko siitä, että koneet ottavat vallan, ei Alasoinin mukaan ole ajankohtainen. Hän kuvaa sitä Terminator-harhana. Sen sijaan se, että tietyt ihmiset ja ihmisryhmät ottavat valtaa älykkäitä koneita hyödyntäen, on tosiasia. Sellaiset tahot, jotka hallitsevat suurta määrää dataa kykenevät hankkimaan ennen näkemätöntä valtaa. 

Ajatellaan vaikka viittä suurta: Googlea, Facebookia, Amazonia., Applea ja Microsoftia.  Ne ovat nykyajan todellisia vallankäyttäjiä. Massadataa kerätään ja hyödynnetään moniin tarkoituksiin paljolti ihmisten tietämättä. 

Datan käytön etiikka

Eettiset säädökset ja yhteiskunnallinen ohjaus määrittävät datan käyttöä ja sääntelevät osittain tekoälyn käyttöönottoa. Dataeettisiä arvoja työelämässä ovat läpinäkyvyys, vastuullisuus ja laaja-alaisesti ilmenevä hyöty.

AI-teknologiaan perustuva päätöksenteko ei saisi uhata kenenkään terveyttä tai turvallisuutta eikä aiheuttaa vahinkoa tai kärsimystä.

Läpinäkyvyyteen sisältyy tieto siitä milloin toimijana erilaisissa tilanteissa on ihminen ja milloin kone. Tämä tulee esiin vaikkapa keskustelussa siitä voiko kone tehdä diagnooseja lääkärin sjaan. Hoiva-alalla, jossa on työvoimapulaa, nämä kysymykset alkavat olla akuutteja. 

Olisi tärkeää myös luoda pelisäännöt vastuukysymysten määrittelemiseksi tilanteisiin, joissa kone tekee päätöksiä. Kuka korvaa,  jos automaattiohjautuva auto aiheuttaa kolarin? Kuka maksaa ja kuka saa sanktion? Näitä asioita ei ole ratkaistu.

Kun liikenne automatisoituu joudutaan pohtimaan myös sitä, missä vaiheessa ja millä ehdoilla autonomiset kulkuvälineet tulevat yleistymään. Teknologia ja infrastruktuuri voidaan melko nopeastikin kehittää sellaiseksi, että kulkuneuvojen automatisoituminen on mahdollista. Mutta kenen logiikalla pelataan. Koneet noudattavat pilkulleen niihin ohjelmoituja sääntöjä. Ihmiset toimivat omalla tilannetajullaan ja logiikallaan. Liikenne voi käydä todella turvattomaksi, jos liikkeellä on eri logiikan omaavia toimijoita.

Tiedon luotettavuus ja jäljitettävyys kuuluvat digietiikkaan, samoin tiedon keruun avoimuus: tieto siitä, millaista dataa kerätään ja mihin tarkoitukseen.

Kuka kantaa yhteiskunnallisen vastuun siitä, että ihminen menettää työnsä AI-teknologian kehityksen seurauksena?  Alasoini ehdottaa julkisen vallan tekemää koulutus- ja toimeentulolupausta.

Valitaan hyvä todellisuusvaihtoehto

Koneet eivät voi koskaan täysin korvata ihmisen tekemää työtä. Olisi hyvä muistaa se, että me itse luomme tulevaisuuttamme omalla ajattelullamme,  toiminnallamme ja valinnoillamme joka hetki. 

Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa työ ja työn tekemisen tavat pitäisi ajatella ja muotoilla kokonaan uudestaan.  Pitäisi löytää fiksuja tapoja ja tehtäväkokonaisuuksia, joissa työn mielekkyys ja merkityksellisyys vahvistuisivat.

Voimme tässäkin valita joko sivustaseuraajan roolin tai aktiivisen ja tietoisen toimijan roolin. Voimme vahvistaa omaa inhimillistä pääomaamme: empaattisuutta, ongelmanratkaisukykyä, rakentavaa kanssakäymistä ja  yhdessä luomista. Luova älykkyys, sosiaalinen älykkyys ja henkinen älykkyys ovat ihmistaitoja ja ne tulevat olemaan yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa. 

Heljä Ora

Lähteet:

Tuomo Alasoini, haastattelu ja esitys: Datan käytön etiikka työelämässä, TTL:n tutkimuspäivät 2019

Niilo Hakonen, Kuntatyönantajien edustaja esitys TTL:n tutkimuspäivät 2018

Jaa teksti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *